Nyt on kuitenkin aika päivittää kuulumiset.
Kuva: Kerttu Haaslahti |
Messarista selvitty hengissä.
Mä inhosin sitä tavaroiden raahausta enemmän kuin muistinkaan. Kaljakärryt uppoaa lumeen aika lahjakkaasti, kun kyydissä on kaksi kevythäkkiä. Argh!
Tulokset oli hyvin odotetunlaiset, Pöön osalta himpun paremmat kuin osasin odottaa. Kaikkea en Ipan kohdalta arvosteluista allekirjoita, mutta kuten sanoin, en muuta oikeastaan odottanutkaan. Ippa on vähän eri tyyppinen mitä tuomarit galgoista hakee...joskin Ipan tyypissä ei ole mitään vikaa, se ei vaan mene siihen tyyppiin, mitä tuomarit galgolta odottavat...joka välillä sotii rotumääritelmää vastaan paljonkin. Mutta kyllä, se kantaa häntää liian korkealla ja vielä kiepilläkin. Allekirjoitan täysin. Kulmauksia sillä ei ole milliäkään liian vähän, vaikka niin sanottaisiin...näillä kun ei kuulu olla kovin kummoisia kulmauksia, vaikka tuomarit niitä pääsääntöisesti odottaa tai ainakin hyväksyy ne. Päästä sen sijaan saisi antaa noottia, kuonon pituudesta siis, mutta sitä ei mainittu lainkaan tällä kertaa. Onhan se vähän tollanen iso rotjake, eikä niin kevyt, kuin saisi olla, mutta olin tosiaan tyytyväinen Erittäin Hyvään. Eli Ipalle molempina päivinä saldoksi EH.
Kuva: Kerttu Haaslahti |
Pönttinen sen sijaan. Mä olen jostain syystä sokea tolla koiralle. En tiedä mistä se johtuu. En osaa selittää mitä tarkoitan, mutta jotenkin en vain osaa katsoa sitä "sillä silmällä". Odotin sille myös EH:ta.
Sillä on turhan paljon kulmauksia takana, oikeasti (tätä ei suinkaan mainittu arvostelussa). Ja edestä se on suora (mainittiin toisena päivänä). Oikeasti. Selässä saisi erottua paremmin ne kolme erillistä osaa (tätäkään ei mainittu). Oikeasti. Ja häntäkin saisi olla pidempi tai ainakin se saisi olla jotenkin muuten kuin kippuralla (nämä mainittiin). Mutta noin niinkun muuten se taitaa olla ihan mukiinmenevä otus. Pieni Pönttinen. Toisena päivänä se oli kokonaisuudessaan pentumainen tuomarin mielestä. No niinhän se onkin. Se näyttää varmaan vanhanakin vielä ihan pennulta. =D
Pöön saldona siis molemmilta päiviltä ainoana junnu-uroksena ERI ja Helsinki Junior Winner 2012 - ja Winner 2012 - tittelit nimen eteen lisättäviksi.
Kuva: Kerttu Haaslahti |
Erityisen tyytyväinen olen Pööppiksen kehäkäytökseen. Ei riekkumista ja se seisoi hienosti aloillaan. Ei välttämättä juuri tismalleen oikein (en vaadi jalkojen millilleen tasassa oloa tässä vaiheessa), mutta paikallaan. Se antoi tuomarin koskea molempina päivinä täysin ilman pienintäkään ongelmaa, kiinnipitämättä ja oli muutenkin asiallisesti, eikä pelännyt tai arastellut mitään muutakaan näyttelypaikalla. Fiksu ja avoin nulikka ja sen luonne on se mitä arvostan tuossa koirassa eniten. Kun on yksi arka ja hyvin pidättyväinen, pelokaskin, niin Pöön käyttäytyminen ja suhtautuminen asioihin tuntuu yksinkertaisesti upealta. Luonne on ehdottomasti parasta Pööppiksessä ja asia jota arvostan paljon.
Kuva: Kerttu Haaslahti |
Mun ostelut messarista oli taas nollaluokkaa. Eikun ostinhän mä sikakalliita fudgeja...jotka oli niin pahoja, että ne on edelleen syömäti. Ja tokihan mä ostin Pöölle isot ruusukkeet molempina päivinä. Mutta muuten en taaskaan ostanut mitään. En edes muistanut, että mun piti ostaa pojille nahkahihnat yhdeltä ulkomaiselta kojulta, koska ne on edullisia ja niitä on mulle kehuttu. Noh, ehkä sitten ensi vuonna on hihnapäivityksen aika.
Kuva: Kerttu Haaslahti |
Ja sitten se sairastusosio.
Oltiin metsäilemässä omalla porukalla maanantaina ja sitten tiistaina basenji-podengo seurassa ja Iberon jalasta meni jälleen kerran ilmeisesti gracilis. Taas se antoi vihjettä jo ennakkoon, mutta en uskonut (tyhmätyhmätyhmä!).
Olettaisin, että tällä kertaa se repesi vanhan arven yläpuolelta, mutta varma en toki voi olla. Eli jälleen syödään kipulääkettä ja lenkkeillään lyhyesti/kevyesti. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että kävellään puhtaasti ja äsken iltalenkillä ravikin oli jo pääasiassa puhdasta. Pitkä on silti tie siihen, että juostaan vapaana. Onneksi en ilmoittanut sitä Kajaanin Tamminäyttelyyn, olis nekin rahat menneet hukkaan dopingin takia. Pöön ilmotin, vahingossa nuortenluokkaan, kun piti ilmoittaa junnuihin.
Pöö, Kiira,Karla,Kerttu ja Kaia |
Muuten me ollaan vaan oltu. Huomenna pitäisi jotenkin saada Pöndeen liikettä, koska se alkaa olemaan remmilenkeillä vähän rasittava, kun ei ole päässyt juoksemaan sitten keskiviikon...ja nyt on vasta perjantai.
Ehkä meidän pitää mennä huomenna "metsälenkille" kaksisteen ja etsitään joku auraamaton tie ja kahlataan hangessa.
Ippa ja Punkku nauttii uudesta pedistä |
Skyn 10,5v. "synttärit"kin meni jo. Ei olis 2009 sykysllä uskonut, että tuo koira on hengissä vielä näin monta vuotta myöhemmin. Silloin annettiin aikaa jouluun. Mutta toisaalta...ei ne sanoneet, että minkä vuoden joulusta oli puhe.
Pinkyn pennut syö ja kasvaa hyvin. Enää "muutamia" viikkoja, niin Pinky tulee takaisin kotiin. Ja ehkäpä Punkku alkaa taas elämään normaalisti. Eli olemaan aktiivinen ja leikkisä jne.
Kuva: Mirka Vanhanen Cattery DeLaSoul´s |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti